heei

teen esittelyn Turunlinnasta 

Turun linna sodassa

Turun linna on ollut taisteluitten näyttämönä ja saanut osansa sotien tuhoista useaan otteeseen. Keskiajalla ennen tuliaseitten yleistymistä vihollinen piiritti linnaa joskus pitkiäkin aikoja. Muureja yritettiin rikkoa muurinmurtajien avulla, ja niiden yli pyrittiin kiipeämään tikapuita tai valloitustorneja käyttäen. Pitkään kestänyt piiritys tuotti yleensä tulosta; linnan puolustajat antautuivat ennen pitkään janon, nälän ja haavoittumisten heikentäminä. Pisimpään linnaa piirittivät Albrekt Mecklenburgilaisen joukot 1364. Linna antautui kahdeksan kuukauden jälkeen, kun vihollisen onnistui sytyttää linna tuleen.

Uuden ajan alussa käytiin verinen piiritystaistelu linnan herruudesta. Kuningas Kustaa Vaasan kannattajien saartaessa linnaa sen puolustajat käyttivät pelotuskeinoina valleille hirtettyjä vihollisia ja mestattujen irtihakattuja päitä. Kuninkaan valta Suomessa vakiintui 1523 linnan antautumisen jälkeen.

Linna oli sotilaallisesti vanhanaikainen, vaikka esilinnan kaakkoiskulmaan valmistui 1570-luvulla pyöreä tykkitorni. Torneihin ja valleille asennetut tykit olivat riittämättömät, sillä linnaa ympäröivät kukkulat tarjosivat viholliselle etulyöntiaseman. Erityisen tärkeässä roolissa oli Aurajoen toisella puolella linnaa vastapäätä oleva Korppoolaismäki. Eri puolilla linnan muureja on edelleen kymmenkunta tykinkuulaa muistona monista linnaa kohti ammutuista laukauksista. Piirittäessään linnaa 1563 Eerik XIV:n joukot valloittivat mäen ja amouivat sieltä tykeillä kohti linnaa saaden lopulta Juhana-herttua antamaan puolustajilleen antautumiskäskyn. Saman kaavan mukaan sujui Kaarle-herrtua valtaannousu Turun linnan osalta 1599.

Turun linna säilyi vahingoittumattomana Ruotsin suurvalta-aseman päättymiseen johtaneiden sotien taisteluissa 1700-luvulla. Viimeiset sodan tuhot kohtasivat linnaa jatkosodan ensimmäisenä päivänä 26.6.1941. Turun satama-alueelle pudotetuista pommeista kaksi osui linnan katolle. Siitä seurannessa tulipalossa päälinnan kaikki puurakenteet tuhoutuivat.

Turun linna vankilana

Turun linna on ollut vankilana lähes koko olemassaolonsa ajan. Paksuseinäiset holvatut huoneet ovat olleet luonnollisia pahantekijöitten säilytyspaikkoja jo ennen kuin vankeutta käytettiin rangaistuksena nykyaikaisessa mielessä. Keskiajan ja 1500-luvun rangaistukset olivat ruumiin-, häpeä- tai sakkorangaistuksia, mutta syylliseksi epäilty voitiin sulkea myös tunnustusvankeuteen.

Linnan tunnetuimmat vankilat ovat voudinkammarin alapuolella oleva kahdeksan metrin syvyinen kuiluvankila, Jaakko Ilkan vankityrmä ja Eerik XIV:n vankilahuone esilinnan puolella. Portinvartijan kamarin itäpuolelle rakennettiin 1550-luvulla porrashuone, jonka yläpuolista tilaa kutsutaan Jordanin kamariksi. Huoneessa pidettiin 1650-luvulla ylioppilas Karl Jordania vangittuna viisi vuotta. Hän sai mestaustuomion kaksinnaimisesta.

Kruununvankilan käytössä oli useampia huoneita eri puolella linnaa, kunnes pyöreään torniin sisustettiin uudenaikainen vankila 1770-luvulla. Linnasta toimineesta työ- ja ojennuslaitoksesta siirrettiin viimeiset vangit Kakolaan 1891.

kylmät ja kosteat sellit,likaa ja löyhkää,rottia ja tauteja. Kärsimyksen paratiisi.

Myöhemmät vaiheet Turun linnassa

1500-luvun jälkeen Turun linna alkoi asteittain rappeutua. Erityisen tuhoisa oli Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin vierailun yhteydessä vuonna 1614 syttynyt tulipalo, joka tuhosi erityisesti päälinnaa pahoin. 1600-luvulla esilinnaa käytettiin Turun ja Porin läänin maaherrojen virka-asuntona ja myös Suomen kenraalikuvernööri kreivi Pietari Brahe asui linnassa oleskellessaan Turussa. 1600-luvun jälkeen Turun linnaa käytettiin kuitenkin lähinnä varastona ja lääninvankilana. Linnassa sijaitsi esimerkiksi kruunun viljamakasiini ja viinanpolttimo. 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa Turun linnassa toimi lisäksi Ruotsin armeijan asevarasto ja myöhemmin kuninkaallisen Ruotsin saaristolaivaston kasarmi. Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle 1809 linnassa toimi myös venäläinen kasarmi. Tuolloin linnanpiha oli jaettu kahtia: toinen puoli kasarmin käyttöön ja toinen vankilan.

Linna toimi 1800-luvulla pääasiassa vankilana. Luhistumisriskin vuoksi rapistuneen rakennuksen kosteuden turmelemia välipohjia purettiin pois.

Turun kaupungin museona linna on toiminut 1800-luvun lopulta lähtien. Linnassa ja sen ympäristössä on sittemmin tehty rakennushistoriallisia ja arkeologisia tutkimuksia. Linnasta tuli vähitellen yleisölle läheisempi julkinen tila ja kansallisesti tunnustettu muistomerkki.

Toisen maailmansodan aikana linna sai vauriota ilmapommituksissa, varsinkin kesällä 1941 jatkosodan alussa. Sodan päätyttyä tehtiin laajoja korjaus- ja restaurointitöitä Erik Bryggmanin johdolla. Tutkimuksista puolestaan vastasi samaan aikaan valtionarkeologi Carl Jakob Gardberg. Linna avattiin kunnostettuna 1961.Nykyisin Turun linnassa toimii Turun Museokeskuksen alainen Turun kaupungin historiallinen museo.

Keskiajalta renessanssiin

Keskiajan ja renessanssin välinen kausi kattaa seuraavat rakennusvaiheet:

I 1280-1310

Mantereelta noin 800 metrin päässä olevalle pienelle kallioluodolle alettiin rakentaa harmaakivilinnoitusta. Yhdeksän metrin korkuisten harmaakivimuurien sisällä oli kaksi rakennusta: linnan päällikön asuinhuone luoteisnurkassa ja ristikkorakenteinen kappeli koilliskulmassa. Länsi- ja itäpäissä olivat porttitornit ja molemmissa sivumuureissa portit.

II 1310-1364

Turun linnan ensimmäinen ritarihovi syntyi. Linnan isäntä ja koko Suomen päämies Matias Kettilmundinpoika asui hoveineen linnassa 1324-26. Hänen seurueeseensa kuuluivat Ruotsin ensimmäiset nimeltä tunnetut muurimestarit Orm ja Nicolaus. Läntisen sydäntornin ja pohjoissiiven palatsin rakentaminen aloitettiin. Sivumuurien portit muurattiin umpeen ja länsitornin portti menetti merkityksensä. Sisäänkäynti sijaitsi itätornissa. Linna jaettiin välimuurilla kahteen osaan, läntiseen palatsipuoleen ja itäiseen esilinnaan.

Kuningas Maunu Eerikinpojan ja Albrekt Mecklenburgilaisen riitaisuuksien aikana linnaa piiritettiin kahdeksan kuukauden ajan. Piiritys päättyi tulipaloon. Siinä tuhoutuivat mm. vastarakennetun keskiaikaisen kuninkaansalin holvit.

III 1364-1486

Koko Itämaan päämieheksi valittu Bo Joninpoika Grip rakennutti kuninkaansalin holvit uudelleen. Eteläinen siipi korotettiin koko pituudeltaan. Linnantuvan viereen nousi pieni holvattu huone, kivikamari, jossa linnan vouti asui. Pohjakerroksessa sijaitsi keittiö, jossa oli avoin liesi ja suuri leivinuuni. Keittiön alapuolella oli kaivo. Laajennustöiden valmistuttua linnassa oli nelisenkymmentä huonetta. Linna kuului 1472-99 Sten Sture vanhemman läänityksiin.

IV 1486-1505

Sten Sture vieraili Turussa useaan otteeseen. Valtionhoitaja oli kiinnostunut linnasta ja hänen aikanaan toimeenpantiin keskiajan suurimmat rakennustyöt. Sturen kirkko ja Nunnankappelina tunnettu huone kuuluivat näihin rakennushankkeisiin.

Keskiaikainen linna oli rakennettu puolustuksen ehdoilla. Huonetiloihin kuljettiin sisäpihan ympäri rakennetuilta solakäytäviltä, jotka voitiin vihollisen uhatessa pudottaa alas. Ulkomuuriin ei tehty ikkunoita, vaan ainoastaan kapeita ampuma-aukkoja.

Vaasa-kuninkaiden renessanssin aika

Vaasa-kuninkaiden kausi kattaa seuraavat rakennusvaiheet:

I 1505-1555

Kustaa Eerinkinpoika Vaasasta tuli kuningas vuonna 1523. Vierailtuaan Turussa vuonna 1530 hän aloitti korjaustyöt, joiden tarkoituksena oli muuttaa keskiaikainen puolustuslinna uudenaikaiseksi asuinpalatsiksi. Huoneiden holvauksia ruvettiin purkaa ja niiden tilalle rakennettiin tasakattoja. Ulkomuuriin puhkottiin lasiruuduilla peitettyjä ikkuna-aukkoja ja hypokaustiuunien rinnalle muurattiin avotakkoja. Pieni porrastorni rakennettiin. Se on yksi Pohjoismaiden vanhimmista nelisivuisista portaikoista.

II 1555-1574

Kustaa Vaasa nimitti poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Juhana asui Turun linnassa jalkavaimonsa Kaarina Hannuntyttären kanssa 1556-1561 ja puolisonsa Puolan prinsessa Katariina Jagellonican kanssa joulusta 1562 elokuuhun 1563. Juhana-herttuan aikana Turun linna uudistettiin komeaksi renessanssilinnaksi, jolloin se saavutti pääpiirteissään nykyiset mittasuhteensa.

Päälinnaan rakennettiin uusi kerros herttuallista hovia varten. Sen salit olivat avaria ja valoisia. Seinät paneloitiin ja avotakkojen viereen pystytettiin kaakeliuuneja. Esilinnan puolelle valmistuivat tilat herttuan kanslialle. Turun linnan hovi oli alkuna Suomessa uudelle aikakaudelle, renessanssille.

1900-luvun korjausten aika

1946-1993

Turun linnan restaurointi aloitettiin vuonna 1946 ja se valmistui 1961.Päälinnaa korjattiin uudelleen Museoviraston johdolla 1987-1993 ja esilinnaa vuosina 1975-1986.

Linna oli kärsinyt pahoja vaurioita sodassa.Jatkosodan ensimmäisenä päivänä 26.6.1941 Turun satamaan ja jokisuuhun kohdistetussa pommituksessa linnaan osui palopommeja. Sitä seuranneessa tulipalossa tuhoutui koko päälinna sen muureja lukuunottamatta.

Sodan jälkeen aloitettiin restaurointityö, jonka pääarkkitehtina oli Erik Bryggman. Tutkimustyön teki C. J. Gardberg, joka julkaisi aineiston väitöskirjanaan. Korjaustöissä Turun linna palautettiin mahdollisimman lähelle keskiajan ja 1500-luvun asua. Samalla rakennuksesta haluttiin tehdä toimiva kohde kävijöille sekä edustavien kokous- ja juhlatilojen käyttäjille.

Päälinnaa korjattiin uudelleen Museoviraston johdolla 1987-1993 ja esilinnaa vuosina 1975-1986.

AIKAMATKA 

1280

Turun linnan rakentaminen aloitetaan Aurajoen suulla sijaitsevalle kallioluodolle. Suorakaiteen muotoinen linnoitus kätki sisäänsä päällikön asuinrakennuksen sekä kappelin.

Tapahtui muualla samana vuonna: Maunu Ladonlukko perusti Ruotsin aatelin.

Matias Kettilmundinpoika valitaan koko Suomen päämieheksi ja Turun linnan isännäksi. Turun linnan ensimmäinen ritarihovi. Kuvassa Matias Kettilmundinpojan sinetti.

Tapahtui muualla samana vuonna: Marco Polo kuoli 8.1.1324

1364-1365

Ruotsin kuninkaaksi kutsuttu saksalainen ruhtinas Albrekt Mecklenburgilainen piirittää linnaa kahdeksan kuukauden ajan. Piiritys päättyy linnan paloon ja antautumiseen.

Tapahtui muualla samana vuonna: Ranskan kuningas Juhana II Hyvä kuoli 8.4.1364

1472

Turun linna kuuluu vuosina 1472-1499 valtionhoitaja Sten Sture vanhemman Suomessa oleviin läänityksiin. Sten Sture käy tänä aikana Suomessa ainakin 16 kertaa ja viipyy täällä useita kuukausia. Sturen valtakaudella linnassa tehdään lisää korjaus- ja rakennustöitä. Sturen kirkko rakennetaan. Katso Sturen kirkon panoraama tästä >>

Tapahtui muualla samana vuonna: Moskovan Iivana III avioitui Bysantin Tuomas Palaiologoksen tyttären Zoe Palaiologinan (Sofia) kanssa.

1523

Kustaa Vaasasta kuningas 6.6.1523. Kalmarin unionin päättyminen. Turun linnan tanskalainen varusväki antautuu Kustaa Vaasan joukoille 12 päivän piirityksen jälkeen.

Tapahtui muualla samana vuonna: Klemens VII valittiin paaviksi

1528

Kustaa Vaasa määrää Kuusiston piispanlinnan purettavaksi. Osa sen tiilistä tuodaan linnan laajennustöihin.

Katso Kuusiston linnan raunioiden panoraamakuva tästä

Tapahtui muualla samana vuonna: Rutto puhkeaa Englannissa

1530

Kuningas Kustaa Vaasa tekee ensimmäisen matkansa Suomeen ja käy Turun linnassa.

Tapahtui muualla samana vuonna: Venäjän tsaari Iivana Julma syntyy 25.8.1530

1538

Linnassa aloitetaan laajat uudistus-ja korjaustyöt, jotka tähtäävät keskiaikaisen puolustuslinnan muuttamiseen renessanssipalatsiksi.

Tapahtui muualla samana vuonna: Geneve karkoitti uskonpuhdistaja Jean Calvinin

1556

Vasta 18-vuotias Juhana nimitetään Suomen herttuaksi ja maan käskynhaltijaksi. Hänen residenssikseen tulee Turun linna, jota Juhana isännöi jalkavaimonsa Kaarina Hannuntyttären kanssa.

Tapahtui muualla samana vuonna: Kiinan maanjäristys vaatii 830 000 kuolonuhria

1560

Kuningas Kustaa Vaasa kuolee ja valtaistuimelle nousee hänen vanhin poikansa Eerik (XIV)

1562

Juhana herttua avioituu Puolan prinsessan Katariina Jagellonican kanssa. Herttuapari saapuu linnaan jouluaattona. Tästä alkaa linnan historian loistavin ajanjakso, renessanssihovin aika.

Tapahtui muualla samana vuonna: Hugenottisodat katolilaisten ja protestanttien välillä Ranskassa

1563

Kuningas Eerik XIV lähettää sotajoukkonsa piirittämään linnaa, joka antautuu pariviikkoisen piirityksen jälkeen 12.8. Herttuapari Juhana ja Katariina viedään vankeina Ruotsiin Gripsholmin linnaan ja koko hovin esineistö otetaan sotasaaliiksi.

Tapahtui muualla samana vuonna: Pohjolan seitsemän vuoden sota alkaa

1568

Juhana III kuninkaaksi.

Tapahtui muualla samana vuonna: Alankomaiden itsenäisyystaistelu eli 80-vuotinen sota päättyi

1570

Kuningas Eerik XIV vankina Turun linnaan.

Tapahtui muualla samana vuonna: Pitkä viha eli 25-vuotinen sota Venäjää vastaan alkaa

1573

Gripsholmin linnaan siirretty Eerik XIV erotetaan lopullisesti perheestään. Hänen puolisonsa Katariina Maununtytär palaa Turun linnaan 4 vuodeksi.

Tapahtui muualla samana vuonna: Pitkän vihan aselepo

1577

Eerik XIV kuolee Örbyhusin linnassa.

Tapahtui muualla samana vuonna: Pitkän vihan aselepo päättyi

1592

Kuningas Juhana III kuolee ja hänen poikansa Sigismund (III Vaasa) nousee valtaistuimelle.

Tapahtui muualla samana vuonna: Venetsian tasavallassa vaikuttanut italialainen taidemaalari Jacobo Bassano kuolee

596

Nuijapäällikkö Jaakko Ilkka pakenee linnasta, jossa hän on ollut vangittuna. Vuoden lopulla alkaa Suomen ensimmäiseksi sisällissodaksi kutsuttu nuijasota.

Tapahtui muualla samana vuonna: Ranskalainen filosofi, matemaatikko ja tiedemies René Descartes syntyy

1597

Suomen käskynhaltija ja nuijasodan kukistaja Klaus Fleming kuolee. Kaarle herttua piirittää linnaa ja pakottaa sen antautumaan.

Tapahtui muualla samana vuonna: Japanilaisten kristittyjen marttyyrikuolemat. Japani kieltää kristinuskon.

1614

Kuningas Kustaa II Adolfin vieraillessa linnassa syttyy tulipalo, joka tuhoaa koko päälinnan irtaimiston ja kaikki sen puurakenteet.

Tapahtui muualla samana vuonna: Suomen kaupungit jaetaan tapuli- ja maakaupunkeihin.

1637-1641

Kreivi Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä. Hänen residenssinsä ja kanliansa on Turun linnan esiminnan itäsiivessä.

Tapahtui muualla samana vuonna: Ranskan aurinkokuningas Louis XIV syntyy 1638

1648-1650

Kreivi Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä. Hänen residenssinsä ja kanliansa on Turun linnan esiminnan itäsiivessä.

Tapahtui muualla samana vuonna: Fiskars-yhtiö (nyk. yhtiömuoto Oyj) perustettiin 1649

1779

Esilinnan pyöreään torniin sisustetaan vankila.

Tapahtui muualla samana vuonna: Ranskalainen kemisti Antoine Lavoisier tunnistaa ja nimeää hapen.

1891

Viimeiset vangit siirretään linnasta Kakolanmäelle.

Tapahtui muualla samana vuonna: Vetoketju keksittiin

1941

Jatkosodan ensiommäisenä päivänä 26.6. osuu päälinnaan palopommi, joka tuhoaa ulkokatot, suurimman osan muurien sisäpuolisista puurakenteista sekä edelleen käytössä olevan linnan kirkon.

Tapahtui muualla samana vuonna: Amerikkalaisjoukot valtasivat Islannin

1961

Päälinnan restaurointi valmistuu ja linna vihitään käyttöön 4.5.

Tapahtui muualla samana vuonna: Juri Gagarin teki ensimmäisen avaruuslennon.